Varusteista

Jos olet lähdössä kuten me nyt 16 päivän kävelylle ja on tarkoitus kantaa kaikki koko matkan mukana niin tässä vinkit mitä mukaan.

Joissain paikoissa, esim Camino Santiago de Compostelalla tai Camino Portuguesella on backpack service eli tietyissä majoituksissa voit jättää aamulla reppusi kuljetettavaksi seuraavalle etapille. Nämä eivät yleensä toimi sellaisten majoitusten kohdalla mitkä on tarkoitettu vain pyhiinvaeltajille, mutta niitäkin on missä palvelu on saatavilla. Maksu on yleensä noin 6 eur paikkeilla. Monesti ei olla saatu mitään kuittia tms joten joskus on ollut vähän sellainen olo että herran haltuun jäi mutta hyvin oli aina toimitettu perille. Tässä kohtaa voisin mainita että pyhiinvaeltajat ovat pidettyjä ainakin Espanjassa ja heihin suhtaudutaan mukavasti ja autetaan ja ollaan rehellisiä, siihen voi aika lailla luottaa.

Meillä Via Domitialla sellaista palvelua tuskin tulee olemaan koska on kyseessä harvinaisempi kävelyreitti.

Tärkeimmät ovat jalkineet. Sellaisessa maastossa mihin olemme nyt lähdössä on nilkalliset vaelluskengät ehdottomat. Samoin kun olet missä vain vuoristossa, kivikossa, epätasaisella ja sellaisessa maastossa missä nyt nilkka voi muljahtaa. On tärkeää että ostat ne ajoissa ja ehdit ajaa ne sisään ja tietää varmasti ennen reissua että pystyt niillä kävelemään 20-30 km ilman että ne hiertävät. Tähän tarvitaan useampia kävelykertoja. Jos saat hiertymiä reissulla, se voi loppua hyvinkin siihen. Ota mukaan kuitenkin laastaria, rakkolaastareita ja pikku pullo desinfiointiainetta.

Sukat toimivat parhaiten jos laitat ensin ohuet sukat ja sen jälkeen paksummat sukat vaelluskenkään. Vaikka olisi helle. Jos ne ovat hyvälaatuisia ja oikeasta materiaalista, ne hengittävät. Siten estät hiertymiä. Muista sisäänajo tehdä myös näillä sukilla.

Toisiksi kengiksi otan mukaan vain ”flip flopit” eli sellaiset rantasandalit mitkä on käytetyt ja hyväksi todetut, missä varpaat saavat levätä ja hengittää.

Toiseksi tärkein on reppu. Se tulee olla sellainen jossa on lantiolla vyö eli osa painosta jää sinun lantiolle/alaselkään jolloin kaikki paino ei jää hartioille. Jos niin käy niin olet vaikeuksissa heti ekan päivän jälkeen. Joten reppuun kannattaa satsata. Repun sisältö tulisi olla noin 10 % painostasi tai vähän sen yli. Tämä on tietysti yksilöllistä, miehille on helpompaa kantaa enemmän. Minun tarkoitus on mennä nyt niin että paino repun kanssa olisi noin 7 kg, saa nähdä pääsenkö siihen. Repulla on hyvä olla oma sadesuoja mikä tuleekin yleensä aina repun mukana.

Siitä päästänkin sadevarusteisiin. Esimerkiksi kesäkuussa kun kävelimme Camino Santiago de Compostelaa ja oletus oli että on hyvin lämmintä niin silloin matkamme aikana satoi lähes joka päivä ja lämpötila saattoi usein olla +8 kun aamulla lähdimme kävelemään. Ja sitä vettä satoi sitten todella paljon välillä. Juuri kun sait sadetakin päälle, sade loppuikin jne. Joten kannattaa varautua kaikkeen. Ohut pieneen tilaan menevä veden ja tuulenpitävä takki on paras.

Jotkut tykkäävät kävellä kepin tai keppien kanssa, itse en. Tämä on ihan sinusta itsestäsi kiinni, jos tuntuu että tarvitset tukea epätasaisella maastolla, minusta ne ovat vaan tiellä. Kulkukoiria en ole koskaan joutunut hätistelemään kepillä. Jos otat kepin niin tietysti sellainen kokoontaitettava on paras.

Koska lämpötilan vaihteluihin tarvitsee varautua on hyvä ottaa yhdet pitkät housut, sellaiset mitkä pitävät jonkin verran vettä mieluiten ja on tarkoitettu vaellukseen.

Tämän lisäksi lämmin huppari tms esim kevyt fleecetakki.

Sitten kun ilma lämpiääkin niin tarvitset shortsit, esim ns pyöräilyshortsit tai ihan vaellukseen tarkoitetut kankaiset. Pääasia että olet taas testannut ne eivätkä ne hierrä.

Nainen kun olen niin toisten shortsien sijaan otankin mukaani puuvillaisen lyhyen mekon jolla menen helteessä. Otan vielä yhdet leggingsit.

Paidoista sen verran että parilla kolmella teknistä materiaalia olevalla pärjää. Niitä voi pestä yöpymispaikoissa (pesukone löytyy usein ainakin yksityisten majoituksista ja pyhiinvaeltajien majoituksista tai sitten on ihan yleisiä pesuloita) ja ne kuivuvat nopeasti. Hihattomat eivät ole siksi hyviä kun repun olkahihnat saattavat hiertää, muuten kyllä.

Sitten alusvaatteita muutamia settejä, sellaisia taas missä tiedät että mikään ei hierry.

Illoiksi jos haluat pukeutua (ja varmasti haluat! 16 päivää samoissa vaellustamineissa alkaa pänniä jossain kohtaa jos ei muuta ole mukana) erilailla niin naisena otan mukaan yhden kevyen rennon ”kukkamekon” joka varmasti menee ryttyyn repussa mutta otetaan sellainen missä se ei niin näy. Jossain kohtaa et oikein enää jaksa välittää miltä näytät, kunhan on mukava olla.

Lippalakki on ehkä hyvä. Ja aurinkolasit. Ja aurinkosuojavoide.

Sitten mitä kosmetiikkaa nyt haluat ja tarvitset. Näihin menisi painoa vaikka kuinka paljon mutta nyt täytyy sitten mennä tyylillä 2 in 1 esim shampoo/hoitoaine ja marseillesaippua jolla peset sekä itsesi että vaatteet jne. Kosteusvoide mikä käy sekä kasvoille että vartalolle. Eli niin vähän kun mahdollista. Lääkkeet tietysti jos niitä on. Näillä reissuilla ei paljon ole tullut meikkailtua vaikka turhamaisena varmasti jotain pientä mukaani otankin.

Sitten itse otan mukaan tabletin koska päivittelen blogia. Samoin varavirta-akun varmuuden vuoksi. Kännykän ja laturin tietysti. Reitin ohjekirjat yms.

Viinipullonkorkin avaaja, sellainen pieni kevyt. Rahapussi minkä voin pitää kaulassa vaatteiden alla (niitä voi ostaa retkeilyliikkeistä)

Magnesiumia. Uikkarit.

Jos aiot yöpyä pyhiinvaeltajille tarkoitetuissa paikoissa tarvitset pyyhkeen (ohuen teknistä materiaalia) sekä pussilakanan ja tyynyliinan (niitäkin on super kevyitä) Nämäkin vaihtelevat. Yhdessä paikassa emme saaneet edes peittoa joten näitä kannattaa vähän tutkia ja pohtia etukäteen josko joutuu ottamaan makuupussin (sellaisen pienen kevyen)

Jos olet niin reipas että aiot yöpyä teltassa, sekin käy! Telttoja löytyy noin 3 kiloisia kevyeimmillään. Silloin saatat haluta ottaa mukaan myös makuualustan. Telttailusta pyhiinvaellusreiteillä minulla ei ole mitään kokemusta. Tämän samaisen reitin on telttaillut italialainen näyttelijä/kirjailija Tom Corradini ja hän on kirjoittanut siitä kirjan The Way of Saint James along the Via Domitia (saatavissa ainakin Amazonista) mistä sai aika hyvän kuvan millaista se voisi olla.